Asiakaskokemukset

Panostamme laadukkaaseen ja yksilölliseen hoitoon. Hoidamme potilaamme vuosien monipuolisella kokemuksella ja vankalla ammattitaidolla. Lue ohesta asiakkaidemme kertomuksia vuosien varrelta.

Turun Silmäexpertit laserleikkaus potilaskertomus Ressu RedfordTämä olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin!

Turkulainen artisti Ressu Redford hankki ensimmäiset silmälasinsa lukion toisella luokalla. Ennen taittovirheen korjausleikkausta linssivahvuutta oli kertynyt noin –2D:n verran.

Minulla on aina ollut vaikeuksia piilolasien silmiin laittamisessa. Viime vuosina se meni jo sentään lähes ongelmitta, mutta alkuaikoina piilarien laittaminen saattoi kestää tuskallisen kauan. Jalkapallon, keikkojen ja monien muiden asioiden takia piilolasit olivat minulle välttämättömiä monta vuotta. Muuten käytin normaalisti sankalaseja.

Vähitellen alkoi tuntua siltä, että työni ja varsinkin esiintymisten takia silmälasien käyttö ei enää ollut mielekästä. Piilolasien käyttö vaati puolestaan jatkuvaa tarkistamista, onko niitä mukana ja onko varmasti riittävästi. Unohtamisesta on joskus aiheutunut ongelmia, Ressu kuvailee.

Leikkausta puolsi sellainenkin, tavallisen arjen käytännöllinen mukavuustekijä, että halusin tietää, miltä tuntuu nähdä selvästi heti herätessä, tarvitsematta laittaa laseja päähän.

Leikkauskokemus vaikutti klinikan valintaan

Ressu kertoo päätyneensä leikkaukseen seurattuaan läheltä muiden, lähinnä vaimonsa ja joidenkin ystäviensä leikkauskokemuksia. Tietoa leikkauksista hän kertoo hakeneensa netistä, ja tutkineensa eri vaihtoehtoja Turussa.

Valitsin Turun Silmäexpertit ja dosentti Minna Sandberg-Lallin. Tärkein syy oli leikkaavan lääkärin kokemus, mutta toki päätökseeni vaikutti sekin, että tunnen ihmisiä, jotka ovat olleet hänen potilainaan.

Moderni tekniikka ja luotettavat leikkausmenetelmät ovat Ressun mielestä ilman muuta tärkeitä, mutta tärkeänä hän pitää myös, miten asiakas kokee hoitavan henkilökunnan. Tämä asia on mielestäni Silmäexperteissä todella hyvässä kunnossa.

Ilmapiiri henkilökunnan kesken tuntuu olevan oikein hyvä ja se välittyy myös asiakkaalle rentouttavana ja hyvänä fiiliksenä. Monenlaista asiakaspalvelua kokeneena voin sanoa, että Silmäexperteillä asiakkaana on helppo ja mukava olla. Kaikki tutkimukset ja leikkaus sujuivat rennon, mukavan ja samalla ammattimaisen ilmapiirin vallitessa.

Ei tarvetta jännittää leikkausta

Jostain syystä en ainakaan tietoisesti jännittänyt leikkausta juuri lainkaan. Eikä siihen kyllä ollut tarvettakaan. Sen voi näin jälkikäteen sanoa. Hämmästyttävän nopeaa toimintaa.

Sovimme, että minulle tehdään ns. monovision-ratkaisu, jossa toinen silmä jätetään hieman likinäköiseksi, jolloin sillä näkee lähelle ja toisella nollaan leikattavalla silmällä näkee kauas. Siihen totuttelen tällä hetkellä. Onhan leikkauksesta vasta neljä päivää. Heti leikkausta seuraavana päivänä näin huomattavasti paremmin kuin ilman laseja ennen leikkausta.

Lasittomuus on hyvä ja vapauttava tunne. Olen kyllä kuullut tämän muiden suusta, mutta pakko on yhtyä nyt lauluun. Tämä olisi todellakin pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin, Ressu Redford nauraa.

Näen nyt paremmin kuin koskaan ennen

– Viihdyn ulkona säällä kuin säällä ja silmälasit olivat minulle riesa varsinkin sateessa, miinuslaseistaan laserleikkauksella eroon päässyt turkulainen hortonomi Anna-Kaisa Kaukola kertoo.

– Kyllä minä aika monta vuotta mietin ja keräsin rohkeutta. Haastattelin tuttavia, jotka olivat olleet leikkauksessa, kyselin kokemuksia ja keräsin tietoa tuloksista ja riskeistä, joten tiesin mitä olin tekemässä. Silmäexperttien nettisivuilta luin leikkauksesta ja lehti-ilmoitusten rohkaisemana hakeuduin esitutkimukseen. Siellä sain lääkäriltä vastaukset kaikkiin kysymyksiini. Eniten huolestutti enää se, jos joudunkin vielä leikkauksen jälkeen käyttämään silmälaseja, mutta näin ei tietenkään käynyt.

– Ennen leikkausta pelotti kyllä, mutta hoitajien ja lääkärin asiantuntemus ja rauhallisuus rauhoittivat nopeasti. Tuntui, ettei leikkaus kestänyt kuin hetken, ja lääkäri kertoi koko ajan mitä seuraavaksi tehdään. Leikkaus ei sitten lopulta ollutkaan yhtään mitään, enemmän pelkään nyt hammaslääkäriä, Anna-Kaisa nauraa.

– Leikkauksen jälkeen lääkäri kysyi minulta, paljonko kello on. Vastasin, että puoli yksi, ja samassa tajusin, että hyvänen aika, minähän näen seinällä olevan kellon. Aiemmin en olisi ikimaailmassa nähnyt edes kelloa niin kaukaa, viisareista nyt puhumattakaan. Kokemus oli mahtava.

– Seuraavana aamuna ulkoilutin koiraa ja laskin mielessäni, että viimeksi olin ollut ulkona ilman silmälaseja yli 20 vuotta sitten. Kun näin ensimmäistä kertaa aurajokilaakson rantamaiseman kokonaan ja kerralla, totesin, että wau mikä maisema!

– Vanhat rillikehykset ovat nyt lapsilla roolileikeissä ja kun kokeilin niitä huvikseni, huomasin, kuinka paljon kehykset rajoittavat näkökenttää. Nyt mietin, että olisi pitänyt mennä aikaisemmin leikkaukseen, mutta helppohan se on näin jälkikäteen sanoa. Onhan leikkaus tietysti aikamoinen sijoitus, mutta se tulee ajan mittaan varmasti takaisin, toisin kuin moni muu sijoitus. Olen tyytyväinen lopputulokseen. Minulle hoidon turvallisuus ja lääkärin kokemus ratkaisivat leikkauspaikan. Silmäexperteillä jokaiseen kysymykseen oli aina vastaus ja myös aikaa vastata.

– Olen myös huomannut, ettei sade enää olekaan niin huono asia kuin ennen. Samoin tuntuu mukavalle mennä lasten kanssa uimahalliin ja saunaan, Anna-Kaisa hymyilee.

Parempi pelisilmä laserilla

Janne Suominen on 33-vuotias turkulainen laivanrakennusinsinööri. Hyvää pelisilmää vaativan työn lisäksi tarkka näkö tuo iloa myös vapaa-aikaan, sillä pallopelejä harrastavalla Jannella silmälasit haittasivat vaudikasta menoa pelikentällä. Silmien laserleikkaus oli mieluisa kymmenvuotis-hääpäivälahja vaimolta.

– Jos kadotin silmälasit kotona, niitä oli turhauttavaa alkaa etsiä, sillä ohutsankaisten lasien löytäminen oli todella hankalaa. Piilolaseja käytin melko vähän, koska ne tuntuivat rasittavan silmiä melko tavalla. Ulkonäkö ei minulle ennen leikkausta ollut kovin tärkeä, mutta nyt silmälasittomana on helppo sanoa, että peilikuvakin miellyttää nyt enemmän kuin ennen, Janne hymyilee.

– Kun heräsin ensimmäisenä aamuna leikkauksen jälkeen kotona, huomasin näkeväni jopa naulankannat katossa. Ennen leikkausta pienien, lähelläkin olevien esineiden erottaminen oli hankalaa, enkä nähnyt kunnolla edes viiden metrin päähän, Janne kertoo. Linssit olivat voimakkuudeltaan -2,25 D.

– Leikkausta en jännittänyt lainkaan. Sain Silmäexperttien hoitaja-infosta kaiken haluamani tiedon ja lääkärin kokemus ja varmuus vaikuttivat rauhoittavasti. Minun ei tarvinnut huolehtia muusta kuin siitä, että olen ajoissa paikalla. Muutaman kymmenen sekunnin pituinen leikkaus sujui täysin suunnitelman mukaan. Olo oli niin hyvä ja rentoutunut. Heti leikkauspöydältä noustessani huomasin, että näen yksityiskohtia tarkasti ja siitä alkaen näkö alkoi terävöityä päivä päivältä.

– Laserleikkaus on sanalla sanoen vaivaton. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen, enkä ole katunut hetkeäkään. Leikkaus on minulla vaikuttaanut näkökyvyn lisäksi myös mielialaan. Suosittelen lämpimästi, etenkin vauhdikkaita liikutalajeja harrastaville. Kannattaa kyllä mennä.

– Kaverit ovat kertoneet, että näytän jotenkin erilaiselta ja kyselleet, että missäs kakkulat? Nyt on kiva kulkea kaupungilla avoimin silmin ja nähdä kaikki ikään kuin uudella tavalla, Janne Suominen iloitsee.

Nautin lenkkeilystä ilman nenälle valuvia silmälaseja

Alkava ikänäköisyys yhdessä likinäköisyyden kanssa huononsi lähinäköä kaukolaseja käytettäessä. Seuraavan kerran silmälaseja hankkiessani edessä olisi ollut moniteholinsseihin siirtyminen, joka tuntui minusta käytännössä hankalalta ja totuttelua vaativalta asialta, lietolainen, 45-vuotias yleislääketieteen erikoislääkäri Kaarina Koskinenkertoo.

Silmälaseja olen likinäköisyyden ja hajataitteisuuden vuoksi käyttänyt jo noin 10-vuotiaasta asti. Piilolaseja kokeilin nuorena, mutta ne eivät minulle sopineet. Silmät ovat muutoinkin olleet herkät ja minulla on taipusta myös kuivasilmäisyyteen. Taittovirheleikkaus alkoi vaihtoehtona kiinnostaa, koska harrastan myös lenkkeilyä, ja juostessa silmälasit eivät ole kovinkaan käyttömukavat, Koskinen toteaa.

Lääkäriaseman ja leikkaavan lääkärin valitsin silmälääkärin vakuuttavan kokemuksen ja asiantuntijuuden perusteella. Niiden lisäksi myös modernit laitteet antoivat osaltaan turvallisuuden tunnetta. Tietoja leikkauksesta pyysin ja sain postitse kotiini jo ennen ensimmäistä käyntiä lääkärillä.

Päätös leikkauksesta kypsyi ja varmistui sen jälkeen, kun olin käynyt silmälääkäri Sandberg-Lallin tarkastuksessa ja leikkausarviossa. Luonnollisesti myös leikkaustekniikalla ja -menetelmällä on iso merkitys. Tärkein toki on hyvä leikkaustulos, mutta suuri merkitys on myös toipumisajalla.

Silmien laserkirurgia on oma, varsin eriytynyt osaamisalansa, ja yleislääkärinä katson olevani silmälääkärin asiakkaana aivan tavallisen potilaan asemassa. Sain saman perusteellisen informaation, kuin muutkin leikkausta harkitsevat potilaat. Kollegiaalisuudelta ei kuitenkaan vältytty kokonaan, olemmehan alunperin samalta kurssilta, Koskinen hymyilee.

Informaatio ennen leikkausta oli niin perusteellinen, että toimenpide ei jännittänyt. Enemmänkin odotin mielenkiinnolla leikkausta ja varsinkin sen tulosta. Itse toimenpide oli nopea ja täysin kivuton. Myös palautuminen sujui nopeasti, eikä kipuja ollut myöskään leikkauksen jälkeen.

-Leikkaustulokseen olen erittäin tyytyväinen. Taittovirheeni korjattiin siten, että toisella silmällä näen kauas hyvin, ja toiseen silmään jätettiin hieman ”miinusta” lukunäköä varten. Aivan erityisesti nautin korjaantuneesta kaukonäöstä. Se on nyt parempi, kuin ennen leikkausta silmälasikorjauksen kera. Ainakin toistaiseksi pärjään myös ilman lukulaseja. Nautin nyt uudella tavalla myös lenkkeilystä ilman huurtuvia ja nenälle valuvia silmälaseja, Kaarina Koskinen iloitsee.

Tuntuu kuin olisin käynyt nuorennusleikkauksessa.

Mira Lahtinen on 31-vuotias turkulainen asiakasneuvoja. Ensimmäiset silmälasinsa hän sai yläasteelle siirtyessään.

Aika traumaattista oli jo koulun vaihto ja sitten siihen vielä teiniahdistuksen lisäksi ne lasitkin, Mira Lahtinen huokaa muistellessaan.

Miinusta laseihin laitettiin, aluksi vain hieman, mutta joka näöntarkastuksessa tuli himpun verran lisää. En viihtynyt laseissa lainkaan, vaikka aluksi tarvitsin niitä vain televisiota katsellessa ja koulussa taululle tiiraillessa. Lasit olivat aina liikaa, ja kun pitkän ruinauksen jälkeen vanhemmat suostuivat piilolasien hankintaan, käytin niitä kyllä ihan koko rahan edestä. Jossain vaiheessa silmät alkoivat kuitenkin kuivua liikaa ja lopulta oli pakko vähentää niiden käyttöä.

Ensimmäisen kerran mietin leikkausta, kun muutin parikymppisenä Turkuun. Yksi kaverini oli leikkauksessa käynyt ja oli uskomatonta, että hän näki ilman laseja. Leikkaus jäi mietteisiin, sillä lisää miinusta ropisi laseihin edelleen, kun kävin tarkastuksissa. Olin jostain lukenut, että leikkaus kannattaa tehdä vasta kun näkö on asettunut uomiinsa, Mira kertoo.

Kesällä 2007 etiskelin uusia muovisia pokia, mutta ne eivät enää minun nenälleni millään istuneet. Ajattelin, että en sitten halua enää lainkaan laseja. Kun tarkastuksessa todettiin, että näköni ei ollut enää muutamaan vuoteen muuttunut miksikään, sekään asia ei enää leikkauspäätöstä jarruttaisi.

Aloin miettiä leikkausta oikein tosissani ja kyselin leikkauksessa käyneiltä tutuilta mielipiteitä toimenpiteestä ja siitä, miten silmät ovat toimineet sen jälkeen. Netistä sain paljon tietoa leikkauksista ja onnistumisista, mutta ajattelin, että yksityiset henkilöt kertovat omista kokemuksistaan, ja kannattaa itse kysyä rohkeasti silmälääkäriltä asiantuntijan neuvoja, joiden mukaan päätöksen leikkauksesta voi sitten turvallisin mielin tehdä.

Laitoin dosentti, silmäkirurgi Minna Sandberg-Lallille sähköpostilla mieltäni askarruttavia kysymyksiä, ja hän vastasi niihin yksityiskohtaisesti. Näin sain oikean kuvan kaikista leikkaukseen liittyvistä asioista. Olin jo aikaisemmin kuullut tutuiltani hyvää Minna Sandberg-Lallin työnjäljestä, ja netistä tietoa etsiessäni törmäsin keskustelupalstoilla usein Minna Sandberg-Lallin nimeen, häntä kehuttiin siellä kovasti. Minna on mielestäni alansa ehdoton ammattilainen. Hänen asiantuntemuksensa, varmuutensa ja rauhallisuutensa olivat juuri niitä painavia syitä, joiden perusteella valitsin Turun Silmäexpertit. Minna on tehnyt monta vuotta leikkauksia erinomaisin tuloksin. Luottamus Minnaan heräsi jo ennen kuin olimme kertaakaan tavanneet. En olisi silmiäni kenenkään muun leikattavaksi uskonut kuin Minnan.

Leikkaus oli nopea ja helppo. Puristelin viltin alla hermoleluksi annettua palloa, katsoin tarkasti punaista valoa yläpuolellani ja odottelin, että Minna laittoi silmiäni kuntoon. Kokonaisuudessaan leikkaus sujui odotusten mukaan. Lähtöarvoni olivat oikeassa silmässä miinus 3,75 ja vasemmassa miinus 3,5. Tällä hetkellä näköni on kuin haukalla, oikeassa miinus 0,25 ja vasemmassa pyöreä nolla, Mira toteaa.
Sen lisäksi, että leikkaukseni onnistui mainiosti, sain alusta loppuun aivan loistavaa palvelua. Vastaus löytyi jokaisen kysymykseeni ennen leikkausta, leikkauspäivänä, sekä leikkauksen jälkeen. Turun Silmäexperttien ovesta on mukava astua sisään. Porukasta huokuu iloisuus. Näkyy, että siellä on upea de luxe jengi kasassa!

Riemua, jonka leikkaus on minulle tuonut, en pysty rahassa mittaamaan. Asia, joka varmasti on monen leikkauksessa käyneen mielessä liikkunut, on, että miksi en tehnyt tätä aikaisemmin? Itse olin asialle kypsä vasta nyt, kun leikkauksia on tehty jo paljon, laitteet ovat vuosien kuluessa kehittyneet entisestään ja tietoa onnistumisista myös pitkällä aikavälillä on olemassa.

Tuntuu kuin olisin käynyt nuorennusleikkauksessa. Näen kaikki asiat todellakin kuin aivan uusin silmin. Enää ei haittaa satoi tai paistoi, minä näen joka tapauksessa loistavasti, Mira Lahtinen riemuitsee.

Turun Silmäexpertit laserleikkaus potilaskertomus Maisa KuuselaMukavaa, kun aamuisin ei tarvitse hapuilla silmälaseja yöpöydältä

Turkulainen yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri Maisa Kuusela sai ensimmäiset silmälasinsa 12-vuotiaana, likinäköisyyden ja hajataitteisuuden vuoksi.

Viime vuosina lukemisen alkaessa hankaloitua, minun piti siirtyä moniteholaseihin. Silmälasit ovat mielestäni kuitenkin aina istuneet huonosti minulle ja osaltaan se on vaikeuttanut sopivien mallien valintaa, Maisa Kuusela kuvailee.

Silmälasit ovat tietysti aina olleet jonkinasteinen riesa etenkin ulkoillessa. Saunominen ja uiminen olivat tietenkin luku sinänsä. Myöskin piilolasien käyttö tuntui hankalalta, eivätkä ne oikein tuntuneet sopivan kuiviin silmiin.

Silmien laserleikkausta harkitsin todella pitkään. Aivan aluksi mahdolliset haitat pelottivat, mutta kun tarpeeksi moni ystävä ja kollega oli operaatioon uskaltautunut, päätin minäkin kokeilla. Osaltaan myös uudet leikkausmenetelmät rohkaisivat, Kuusela kertoo.

Leikkauspaikan valintaan vaikutti tietysti oma, tuttu silmälääkäri. Olin jo aiemmin käynyt tarkastuksissa dosentti, silmäkirurgi Minna Sandbergilla, ja leikkauksestakin oli ollut puhetta. Olin alustavasti perehtynyt myös alan tutkimustietoon, joten tiesin riittävästi uusista leikkausmenetelmistä.

Leikkaus jännitti etukäteen, tottakai, mutta ei niin paljon kuin luulin. Hyvä informaatio sekä kirjallisessa muodossa että henkilökohtaisena opastuksena antoivat riittävästi tietoa ja vaikuttivat hyvin rauhoittavasti.

Toipuminen sujui nopeasti. Jo leikkausta seuraavana päivänä matkustin Helsinkiin veljeni häihin. Kokonaisuutena ottaen toipuminen sujui ongelmitta, öisin käytettävät silmien muovisuojukset tuottivat hupia koko perheelle, joten tietyssä mielessä huvi ja hyöty yhdistyivät kerrankin sanan varsinaisessa merkityksessä, Maisa Kuusela nauraa.

Lasittomuus on tuntunut todella hyvältä. Nyt lukeminenkin onnistuu ilman laseja. Kokemuksena leikkaus menee reippaasti plussan puolelle. Tuntuu mukavalle kun aamuisin ei enää tarvitse hapuilla silmälaseja yöpöydältä. Kostutustippoja käytän edelleen aamuin illoin, mutta niihin lienee vanhastaan tarvetta muutenkin.

Monovision ratkaisulla eroon monitehoista

Lohjalainen, 54-vuotias Tero Sandbergtyöskentelee Country Managerina. Lukulasit hän sai vuonna 1996. Parin viime vuoden ajan hän on tarvinnut korjauksen myös kauaksi, ja lasit ovat olleet päässä koko hereilläolon ajan.

– Lasit haittasivat etenkin vapaa-aikana merellä, kun piti katsoa nopeasti merikorttia ja saman tien kauas horisonttiin. Lasit olivat erittäin hankalat myös erilaisissa nopeissa tilanteissa aluksella, Tero Sandberg kertoo.

– Laitesukelluskouluttajana hankaluuksia oli vielä enemmän, koska silmälaseja ei voi käyttää sukeltaessa. Pitää nähdä huonossa valossa sekä kädessä olevat mittaristot että kauas. Laitesukelluskoulutuksessa pitää voida tarkkailla omia ja oppilaiden mittareita ja myös nähdä hyvin oppilaiden suoritukset.

– Leikkaukseen päädyin pääasiassa harrastusteni, veneilyn ja laitesukelluksen takia. Erityisesti päätökseeni vaikutti se, että suomalaisille silmälääkäreille on kertynyt jo niin paljon kokemusta yli 10 vuoden ajalta, että katsoin leikkauksen olevan turvallinen vaihtoehto itselleni. Alan tutkimustietoon en kovinkaan syvällisesti perehtynyt etukäteen, enkä myöskään pitänyt käytettävää tekniikkaa tai leikkausmenetelmää merkittävänä asiana.

– Uskon että kaikki nykyisin käytössä olevat Lasik:iin liittyvät tekniikat ovat erittäin hyviä ja turvallisia. Potilaalle ei mielestäni ole merkitystä sillä, minkä merkkisellä laitteella kirurgi leikkauksen tekee. Eniten merkitystä on kirurgin kokemuksella ja hänen leikkaustuloksillaan, Tero tiivistää. Dosentti Minna Sandberg-Lall on eräs eniten taittovirheiden laserleikkauksia Suomessa tehneistä silmäkirurgeista ja hänen leikkaustuloksensa ovat vakuuttavia.

– Odotukseni koko prosessista olivat kai aika kovat ja kuitenkin yllätyin positiivisesti. Kaikki meni erittäin hyvin, enkä ole tarvinnut silmälaseja leikkauksen jälkeen missään vaiheessa. Tottakai leikkaus jännitti, mutta eiköhän se aina jännitä jokaista.

– Kolmen tunnin kuluttua leikkauksesta näin jo lukea, ja tuntuu todella hienolta olla taas ilman laseja. Minulla leikattiin toinen silmä nollaan ja sillä silmällä näen kauas. Toiseen silmään tehtiin -1,75 D ja sillä silmällä näen lähelle. Näin pääsin eroon moniteholaseista. Hoitokokemuksesta minulla on pelkästään hyvää sanottavaa. Henkilökunta oli ystävällistä ja osaavaa. Turhaa odottelua ei ollut missään vaiheessa ja kaikki toimi loistavasti, Tero kiittelee hoitotiimiä.

Ihmeellinen kokemus kun heti leikkauksen jälkeen näkö oli tarkka

Vaikka olen käyttänyt likinäköisyyden vuoksi silmälaseja noin 10-vuotiaasta asti, laseista on ollut haittaa etenkin urheillessa ja työssä leikkauksia tehdessäni. Piilolasit taas ärsyttivät silmiä ja ne tuntuivat olevan aina jonkinasteinen riesa, turkulainen ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Janne Sarimo toteaa.

Leikkaavan lääkärin valitsin hänen kokemuksensa ja asiantuntijuudensa perusteella. Toki päätöstä vahvisti myös erään kollegan suositus omien kokemustensa perusteella. Ennen leikkausta sain tietoa Silmäexperttien tiedotuksen ja opastuksen lisäksi myös netistä. Tutkimustieto kiinnosti minua ja ainahan myös toisten kokemukset ovat mielenkiintoisia kun itse on vasta leikkaukseen menossa.

Nykyisin kiinnitetään melkoisesti huomiota eri tekniikoiden jatkuvaan parantamiseen ja uudistamiseen. Toki asian pitää näin olla, mutta mielestäni tärkeää ainakaan lääketieteessä ei ole se, että käytettävä tekniikka on uusinta mahdollista, vaan, että sen todellisesta toimivuudesta on näyttöä, Sarimo tiivistää.

Uskon, että oman erikoisalansa ulkopuolella lääkäriä pyritään hoitamaan kuten ketä tahansa muutakin potilasta, mutta tietysti jotkin hoidossa ilmenevät asiat, kuten potilaan esittämät kysymykset ja hoitavan lääkärin vastaukset voivat olla tavanomaista yksityiskohtaisempia. Oma leikkaukseni meni kaikilta osin kaikissa vaiheissa ilman ongelmia, ja sain vastaukset kaikkiin kysymyksiini.

Leikkaus jännitti kaikesta tiedosta ja valmistautumisesta huolimatta luonnollisesti jonkin verran, mutta itse asiassa yllättävän vähän. Luulen, että tiedon lisäksi myös henkilökohtainen opastus lievensivät paljon jännitystä.

Oli ihmeellinen kokemus, kun heti leikkauksen jälkeen näkö oli tarkka. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen ja voin lämpimästi suositella omaa leikannutta lääkäriäni, Minna Sandbergia, Janne Sarimo hymyilee.

Turun Silmäexpertit laserleikkaus potilaskertomus Janne PaanuJanne Paanu on maalari-muusikko Kaarinasta. Ensimmäiset silmälasinsa hän sai vuonna 1997 lukemista varten. Iän karttuessa linssivahvuuksia on lisätty säännöllisin välein, aina tarpeen mukaan. Ennen korjausleikkausta vahvuuksia oli kertynyt molempiin silmiin noin +4:n dioptrin verran.

– Ruumiillisessa työssä ja myös rumpalin hommissa silmälasit eivät tahdo pysyä päässä, likaantuvat nopeasti ja vähintäänkin sumenevat hiestä, Janne kertoo.

– Urheillessa silmälasien käyttö oli erityisen hankalaa ja suorastaan vaarallista. Piilolaseja käytin myös säännöllisesti, mutta niiden haittapuolina olivat asennuksen hankaluus ja ajoittainen kuivuuden tunne silmissä.

Silmälasiton ulkonäkö ja silmälasien jatkuvan uusimisen aiheuttamat taloudelliset seikat eivät Jannelle olleet kaikkein tärkeimpiä syitä leikkaukseen menoon.

– Ehkä niilläkin oli kuitenkin oma vaikutuksensa. En ole ennenkään ajatellut silmälasien pukevan minua, ja toki puhdasta säästöä syntyy joka kerta, kun uusia silmä- tai piilolaseja ei enää tarvitse ostaa.

Tuttavien hyvät kokemukset lääkäriasemasta, leikkauksesta ja leikkaavasta lääkäristä sekä lehtiartikkelit ja mainokset vaikuttivat Jannen mukaan leikkauspäätökseen ja lääkäriaseman valintaan.

– Jonkin verran perehdyin tutkimustietoon ja eri leikkausmenetelmiin.

Eniten klinikan valintaan vaikutti kuitenkin leikkaavan lääkärin kokemus sekä tieto siitä, että näyttöä on riittävästi leikkaustekniikasta ja -tuloksista.

Esitutkimuksen, leikkauksen ja jälkihoidon Janne kertoo ylittäneen odotukset, vaikka hän olikin tuttaviltaan kuullut vain positiivisista kokemuksista. Itse leikkaus ei Jannea jännittänyt lainkaan.

– Yllättävää oli, kuinka hyvin heti leikkauksen jälkeen näin. Katselin maailmaa todellakinkuin uusin silmin ja mietin, miten ihmeessä näin hyvin voi nahdä. Aivan uskomaton fiilis.

– Enää ei myöskään tarvitse muistaa keikan jälkeen ottaa piilolaseja päästä, eikä käy niin, että toisesta silmästä putoaa piilolasi kesken soiton. Varmuuden tunne on upea.

– Hoitokokemuksesta kokonaisuutena annan pelkkiä plussia. Silmälasit jäivät sinne klinikalle, enkä ole niitä todellakaan kaivannut, Janne nauraa tyytyväisenä.

Vapauden tunne on uskomaton!

Ensimmäiset silmälasini sain 12 vuotiaana, likinäkö noin -2,5 ja hajataitto, turkulainen, 36-vuotias työterveyslääkäri Ilse Rauhaniemi kertoo.

En erityisesti pitänyt silmälaseista, etsin aina mahdollisimman neutraalit kehykset. Lisäksi lasit tuntuivat olevan aina aamuisin hukassa. Piilolasien käyttö rasitti silmiä, ja allergia-aikaan niiden käyttö oli hankalaa. Silmälasit haittasivat myös kuntoillessa: juostessa, hiihtäessä, pallopeleissä ja jumpatessa, sekä lasten kanssa ulkoillessa.

Kyllä taittovirhekirurgia maksaa itsensä takaisin hyvinkin nopeasti. Tiedän, koska olen aina käyttänyt molempia sekä silmä- että piilolaseja, Ilse hymyilee. Sain taittovirheen korjausleikkauksen mieheltäni 10-vuotishääpäivälahjaksi. Luin netistä Minnan sivut ja näin siellä kollegan kertomuksen kokemuksistaan, kuultuani häneltä hyvät kokemukset uskaltauduin mennä itsekin. Kun mieheni ehdotti leikkausta, ajattelin ensin, etten uskalla, mutta keskustelu kollegan kanssa muutti mieleni. Myös se oli ratkaisevaa, ettei leikkaus vaadi esimerkiksi nukutusta.

Olen kuullut silmälääkäriystävältäni, että Minnan kokemus näissä asioissa on kiistaton. Lisäksi olen kuullut omilta potilailtani hyvää palautetta. Katselin myös tietoa tuloksista ja onnistumisprosenteista. Käytettävällä tekniikalla ja menetelmällä oli sen verran merkitystä, että halusin mahdollisimman hyvät laitteet ja nykyaikaisen tekniikan. Hyvältä tuntui myös se, että kirurgiaa on nyt tällä alueella tehty jo sen verran, että tietoa on jo kertynyt.

Leikkauksen jälkeen aivan käsittämätöntä oli, että kun nousin istumaan leikkauspöydältä, Minna kysyi, paljonko vastapäisellä seinällä oleva kello on? Muistan elävästi, että se oli 13:08. Mahtavaa, että näön tarkkuus oli heti saavutettu. Pelkäsin, kuinka jaksan tunnollisesti hoitaa jälkihoidon, onhan meillä 3 lasta, kiireinen työ ja harrastukset, mutta ei jälkihoito vaatinutkaan mitään ihmeempää, erittäin paljon helpompi juttu kuin olin kuvitellut.

Toimenpide jännitti hiukan, mutta Minnalla oli rauhoittava ja asiallinen tapa esitellä koko prosessi ja lisäksi huolenpito oli koko ajan erittäin hyvää ja hellää. Aivan uskomatonta, kun näkö oli heti hyvä, lisäksi oli tunne, että tässäkö tämä nyt oli? Eikö muuta? Mahtava juttu. Itse olin seuraavana aamuna heti klo 8 olleen jälkitarkastuksen jälkeen töissä aivan normaalisti, ei ongelmia!

Vapauden tunne on uskomaton! Aamulla ei tarvitse etsiä laseja, näkö on aina hyvä ja tarkka, silmälaseja tai piilolaseja ei tarvitse pakata mukaan, pakattavaa riittää isossa perheessä muutenkin.

Suosittelen. Erittäin helppo ja turvallinen kokemus, jälkihoito on paljon helpompaa kuin ajattelin. Mitään kuivumis- tai muuta ongelmaa ei ole ollut. Turun Silmäexperteissä kohdellaan todella hyvin ja kuunnellaan jännittämiset ja muut asiat huolella, Ilse Rauhaniemi toteaa.

Turun Silmäexpertit laserleikkaus potilaskertomus Reijo LinnolaTulos ylitti odotukset

Silmälasit sain likitaitteisuuden korjaamiseen 9-vuotiaana, lääketieteen tohtori, silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi Reijo Linnola kertoo.

– Laseilla korjattu näkö oli hyvä, eikä minulla ollut erityisongelmia. Piilolaseja käytin paljon lähes päivittäisten urheiluharrastusten vuoksi. Talvisin jääkiekko ja kaukalopallo olivat päälajeina. Opiskeluaikana olin freestyle-laskettelussa kilpaurheilijana. Viimeisen neljän vuoden aikana vuorikiipeily on ollut urheilulajina etusijalla.

– Ajatus silmien laserleikkauksesta tuli juuri vuorikiipeilyn seurauksena, koska vuorilla olin koko ajan piilolasit silmissä ja tämäkin olotila tuntui sankalaseihin verrattuna mukavalta. Mutta toisaalta, kun on kuukauden yhtämittaisesti vuorilla, on piilolasien vaihto siellä todella hankalaa. Yli kuukauden mittaisia kiipeilymatkoja olen tehnyt useita Argentiinaan Aconcagualle ja Nepaliin Ama Daplamille, Reijo Linnola kertoo.

– Toinen syy operaation tarpeeseen oli tietenkin presbyopia eli ikänäkö. Lähelle tarvitsin eri lasivahvuuden kuin kauaksi. Piilolaseilla toteutin itse ennen leikkausta monovision-ratkaisua eli jätin toisen silmän hieman likinäköiseksi (-1.0) ja käytin tätä silmää esim. kompassin ja korkeusmittarin lukemiseen. Lasik-operaatio tehtiin sitten näiden, toinen silmä -1.0 ja toinen +-0, tavoitearvojen mukaisesti. Tässä tavoitteessa johtava lääkäri, silmäkirurgi, dosentti Minna Sandberg onnistui täydellisesti.

– Silmä- ja piilolasien hankaluus minulla ilmeni vaikeuksina saada sopivia progressiivisia laseja ikänäön myötä. Lähinäköalue eri lasivaihtoehdoilla jäi aina vajavaiseksi. Lisäksi silmälasit päässä leikatessa leikkausmikroskoopin näkökenttä jäi pienemmäksi koska silmät eivät lasien takia päässeet tarpeeksi lähelle mikroskoopin linssejä.

– Moottoripyörällä ajokin on nyt entistä mukavampaa ilman laseja, ne olivat hankalat kypärän alla. Näkö on monovision-ratkaisusta huolimatta hyvä kauas. Aurinkoisella ilmalla varsinkin kaukonäkö on erityisen hyvä, koska kirkas valo supistaa mustuaisen pieneksi ja syvätarkkuus lisääntyy. Tämä vaikuttaa etenkin lievästi likinäköiseksi jätetyssä silmässä. Silti myös pimeässä ajaminen ilman laseja on helppoa, Reijo Linnola iloitsee.

– Koska olen myös itse operoinut Turun Silmäexperteillä, se tietenkin vaikutti lääkäriaseman valintaan. Mutta tärkeämpänä pidin Minna Sandbergin kokemusta ja hyviä tuloksia. Hänellä on myös vakuuttava seuranta omista potilaistaan, joiden operaatioita ja tuloksia hän on esittänyt Suomen silmäkirugisilla luentopäivillä. Komplikaatioriski vaikutti olevan hyvin pieni hänen tekemissään leikkauksissa.

– Leikkaustekniikka sinänsä on minulle erittäin tärkeä. Mutta etenkin leikkaavan silmäkirurgin leikkausta edeltävän tutkimuksen pätevyydellä on erittäin suuri merkitys. Siinähän päätetään kaikki leikkauksen keskeiset asiat. Jos on etukäteen mitattu potilaan silmät ja taittovirhe pieleen, on tuloskin huono. Kone ei voi virhettä poistaa.

– Olin leikkauksessa erittäin suurella uteliaisuudella, minua kiinnosti tietää, miltä tuntuu kun silmää leikataan ja miten laser näkyy. Leikkaus oli positiivinen kokemus. En halunnut esilääkitystä, jotta voisin paremmin havainnoida leikkauksen kulkua. Ei jännittänyt leikkausta lainkaan, Reijo Linnola naurahtaa.

– Tulos yllätti positiiseen suuntaan eli ylitti odotukset. Esimerkiksi tätä kirjoitan ilman laseja. Työssäni en ole tarvinnut laseja enää lainkaan, sitä en ollut odottanut. Käytännössä käytän laseja vain pitempään lukiessani ja tämän tiesin jo ennen leikkausta, koska en halunnut jättää kovin paljon miinusta lukusilmään. Monovision riittää hyvässä valossa myös lehden lukemiseen. Aivot sopeutuvat monovisioniin aina vain paremmin ajan kuluessa, nyt en enää mieti kummalla silmällä katson ja mille etäisyydelle. Hyvien tulosten innostamana lähetin jo aikuisikään ehtineen poikani Minna Sandbergin hoitoon, taittovirheen korjausleikkaukseen.

Turun Silmäexpertit potilaskertomus Ulla HelminenKatse avarammaksi ja ilme levänneeksi yläluomileikkauksella.

Olen ammatiltani kosmetiikkakonsulentti ja luonnollisesti minun täytyy olla työssäni meikattu ja huolitellun näköinen. Vuosien karttuessa yläluomeni eivät olleet enää niin kiinteät ja meikkaaminen alkoi olla hankalaa. Olin myös aina väsyneen näköinen kun luomet olivat niin raskaat. Olin siis yläluomileikkauksen tarpeessa.

Leikkaus sujui hyvin ja jo kuudentena päivänä otettiin tikit pois. Vain muutamana päivänä tikkien poiston jälkeen oli hieman turvotusta. Parissa viikossa silmät olivat kuin mitään operaatiota ei olisi tehtykään! Ilme oli levänneen näköinen ja luomet luonnollisen näköiset, ei ”leikatun” näköiset! Kollegat ja asiakkaat ovat hämmästelleet kun olen kertonut, että minullakin on luomet leikattu. Minna kun on tehnyt niin taitavaa ja kaunista työtä, ettei edes arpia näy! Voin todella suositella!

Lasittomuus on uskomaton tunne

Leena Kankaanranta on espoolainen syöpätautien erikoislääkäri. Silmälasit hän sai likinäköisyyden korjaamiseen 8 vuotiaana.

– Lapsena aina varoiteltiin lasien kadottamisesta ja rikkoutumisesta ja sillä tietysti oli omat vaikutuksensa. Piilolasit hankin 16-vuotiaana ja ne sopivat hyvin, joskin uidessa ja joskus muuallakin linssi saattoi liukua pois sarveiskalvolta ja aiheuttaa harmia. Piilolasien aiheuttamiin ärsytysoireisiin, silmäkipuun, päänsärkyyn ja roskan tunteeseen silmässä totuin melko hyvin, kun ei parempaakaan ratkaisua ollut, Leena Kankaanranta kertoo.

– Myöhemmin silmälasit puolestaan aiheuttivat harrastusten lisäksi huomattavaa haittaa myös työssä. Vaikka näköpiirissä ei aluksi ollut laseja parempaa vaihtoehtoa, tilanneeni tuntui minusta vanhanaikaiselta, kohtuuttomalta ja epäreilulta. Jos ihminen on käynyt Kuussa ja elämme hightech-yhteiskunnassa, niin miksi ihmisen pitää kärsiä likinäköisyydestä ja kulkea rillit, korviin kiinnitetyt lasinpalahäkkyrät nenällä? Halusin päästä eroon paksuista vääristävistä linsseistä, ja halusin nähdä selvästi ilman apuvälineitä.

– Lääkäriaseman valitsin, kun eräs tuttavani kertoi omista hyvistä kokemuksistaan, ja myös hyvästä, akateemisesti ansioituneesta lääkäristä, Minna Sandbergista, sekä viimeisen päälle olevista laitteista. Välimatka ei haitannut, varsinkaan kun leikkauksen jälkeenkään ei tullut ongelmia. En saanut nopeasti omalta paikkakunnaltani ns. objektiivista tietolähdettä, joten totesin, ettei ole esteitä hoidattaa silmäni Turussa. Leikkaukseen ja kontrolleihin kului yksi arkipäivä ja kaksi arki-iltapäivää.

Leena Kankaanranta kertoo, ettei juurikaan perehtynyt alan tutkimustietoon etukäteen. Lähinnä jälkivaikutusten yleisyys ja niiden laatu kiinnostivat ennen leikkausta. Merkittävänä helpotuksena Kankaanranta piti tietoa, ettei likinäköisyyden korjaaminen laserleikkauksella haittaisi esimerkiksi myöhempää kaihileikkausta.

– Olin valmis pitämään ohuita sankalaseja tarvittaessa, jos tavoitenäköä ei olisi saavutettu. Tavoitteena oli saada tyydyttävä näkökyky ja tulla toimeen elämässä turvallisesti ilman laseja.

– Tutkimukset olivat odotuksen mukaiset, lääkärin työtyyli herätti luottamusta. Leikkaus ei jännittänyt vaan tuntui lähinnä epätodelliselta. Jotain tärkeää oli tapahtumassa. Leikkauksen jälkeen ensimmäisiä tuntemuksia oli helpotus siitä, että kipuja ei ollut. Illalla katselin TV:tä ja kun huomasin, että pystyin lukemaan tekstityksen suojalasien reikien kautta, tunne oli niin juhlallinen, että korkkasin kuohuviinipullon illalla.

– Tuntui uskomattomalta, että näkisin ilman laseja esimerkiksi ajaa autoa. En kertakaikkiaan osannut kuvitella koko asiaa. Lasittomuus on uskomaton tunne. Olen alkanut liikkumaan, uimaan. Mielestäni silmät näyttävät kauniimmilta. Sklerat, ”silmänvalkuaiset”, ovat nyt valkoiset, koska sidekalvojen piilolasien aiheuttama punoitusärsytys on todellakin poissa ja otsaa ei tarvitse rypistellä. Jos sidekalvot tuntuvat kuivilta, käytän kertakäyttöisiä silmätippoja kostutukseen muutaman kerran viikossa. Meikkaaminen on helppoa. Monet sanovat, että jotain on tapahtunut, mutta mitä? He eivät tiedä, että minulla ei ole piilolinssejä. Olen ylpeä, koska en tarvitse lukulasejakaan, monovision-ratkaisun ansiosta, ja tunnen itseni nuorekkaaksi. Voin hyvin ja elämänlaatuni on noussut.

– Kahdet vanhat, paksut miinuslasit pyörivät nyt pöydälläni kotona. En vieläkään osaa heittää niitä pois, vaikka en todellakaan koskaan tarvitse niitä. Niin iskostunut tämä lasien kadottamisen pelko on, Leena Kankaanranta nauraa iloisena.

– Tein oikean ratkaisun oikeaan aikaan. En pahoittele, etten mennyt aikaisemmin: tekniikka on nyt hyvin kehittynyt ja olen tyytyväinen. Olin jo tarpeeksi kärsinyt likinäköisyydestä, enkä mennyt leikkaukseen turhamaisuuttani. Likinäköisyysleikkauksesta on ollut apua tarkkuutta vaativassa työssäni, eikä minun tarvinnut totutella käyttämään moniteholinssejä tai tai turvautua lukulaseihin kesken toimenpiteen. Olen sitä mieltä, että ihmisten, joilla on yli 4D kauko- tai likinäköisyys, pitää halutessaan saada kompensaatiota Kelalta näkökyvyn parantamiseksi sarveiskalvon laserleikkauksella ansioituneessa hoitoyksikössä. Keskivoimakkaan tai voimakkaan liki- ja kaukonäköisyyden aiheuttamina haittoja ei pidä enää aliarvioida Suomessa.