Glaukooman hoito

Glaukooman hoito


Glaukooma eli silmänpainetauti on salakavala ja oireeton näköhermon etenevä sairaus. Glaukooma aiheuttaa sairaudelle tyypillisiä vaurioita papillaan eli näköhermoon, hermosäiekerrokseen ja näkökenttään.

Edellämainittujen asioiden lisätutkimuksia suositellaan, mikäli on herännyt glaukoomaepäily silmälääkärin tekemässä biomikroskooppitutkimuksessa. Valtaosalla glaukoomapotilaista tautimuutokset etenevät hoitamattomana hitaasti useiden vuosien kuluessa.

Glaukooman hoidolla pyritään laskemaan silmänpainetta ja näin estämään silmän rakenteeseen ja toimintaan liittyvät vauriot sekä näkövammaisuuden syntyminen. Silmänpaineen alentaminen on toistaiseksi glaukooman ainoa hoitomuoto. Painetta pyritään alentamaan laserhoidolla, silmätipoilla ja niiden kombinaatioilla tai tarvittaessa leikkauksella. Turvallinen painetaso on hyvin yksilöllistä ja sen selvittämiseen voi kulua kolmesta viiteen vuotta.

Glaukooman riskitekijät

Glaukoman riskitekjöitä ovat: kohonnut silmänpaine erityisesti yli 30 mmHg (vaikka se on viitealueella välillä 10-21 mmHg puolella potilaista, jolloin puhutaan matalapaine glaukomasta); ikä (riski kaksinkertaistuu joka 10. vuosi; glaukomaa voi olla vauvoillakin ja kaikilla sitä vanhemmilla); sukurasitus, eksfoliaatio eli mm. linssin pinnan ”hilseily”, likitaittoisuus; alentunut perfuusiopaine (jolloin on usein kylmät raajat ja matala verenpaine) ja migreenitaipumus.

Taudin toteaminen

Silmälääkärin toteama glaukoomadiagnoosi pohjautuu silmänpaineen mittauksiin, näköhermon pään arviointiin (papilla), verkkokalvon hermosäikeiden tilan arviointiin, näkökenttätutkimuksiin ja kammiokulman rakenteen tutkimiseen. Koska huomattava osa glaukoomista kehittyy normaaleillakin silmänpaineilla (alle 21 mmHg), pelkkä paineen mittaaminen ei yksin riitä.

Mikäli kahdessa näistä kolmesta asiasta näköhermon päässä, hermosäiekerroksessa tai näkökentässä on glaukomaan sopivia muutoksia, jotka vielä tukevat toisiaan (esim. tietty alue hermosäiekerroksessa vastaa tiettyä aluetta näkökentässä) tehdään glaukomadiagnoosi. Mikäli kaikki em. tutkimukset ovat normaaleja, ei tarvita lisätutkimuksia, mutta tehdyt tutkimukset muodostavat perustan, johon on hyvä verrata myöhemmissä silmälääkärin kontrolleissa, onko tapahtunut muutoksia. Mikäli yhdessä em. kolmesta tutkimuksesta on poikkeavuutta, suositellaan seurantaa ja uusia tutkimuksia tilanteesta ja riskitekijöistä riippuen esim. vuoden päästä. Mikäli niissä on tapahtunut huononemista seurannassa, se voi viitata glaukomaan.

Tutkimuksia määrättäessä on otettava huomioon potilaan ikä, glaukomaepäilyn tai glaukoman vaikeusaste ja mahdolliset muut silmä- ja yleissairaudet. Mikäli 2-3:ssa seurannassa ei havaita etenemistä, mutta tutkimustuloksissa on kuitenkin selvää epänormaaliutta, voidaan harventaa seurantaa 2-3 vuoden välein tapahtuvaksi. Aika usein varhaisvaiheen glaukomadiagnoosi tehdään useiden seurantatutkimusten perusteella, kun em. tutkimuksissa havaitaan huononemista. Jotkut muutokset esim. näköhermon päissä voivat olla synnynnäisiä rakenteellisiakin muutoksia. Onko kyse glaukomasta vai rakenteellisista muutoksista, selviää usein vasta seurannassa. Mikäli glaukoma on edennyt jo pidemmälle, silloin jo ensimmäisissä tutkimuksissa saatetaan havaita glaukomalle tyypillisiä löydöksiä hermosäikeistössä, näköhermon päissä ja näkökentissä.

Hoito

Hoidolla pyritään laskemaan silmänpainetta ja näin estämään silmän rakenteeseen ja toimintaan liittyvät vauriot sekä näkövammaisuuden syntyminen. Silmänpaineen alentaminen on toistaiseksi glaukooman ainoa hoitomuoto. Painetta pyritään alentamaan laserhoidolla, silmätipoilla ja niiden kombinaatioilla tai tarvittaessa leikkauksella.

Turvallinen painetaso on hyvin yksilöllistä ja sen selvittämiseen voi kulua kolmesta viiteen vuotta. Jos hoito aloitetaan, paineen tulisi alentua mieluiten vähintään 25 % lähtötasosta. Tavoitepainetaso voi olla tätä matalampikin, jos glaukooma etenee nopeasti tai potilaalla on useita riskitekijöitä ja odotettavissa oleva elinikä on pitkä. Tavoitepainetaso tarkistetaan seurantakäyntien yhteydessä tarkkailemalla rakenne- ja näkökenttämuutosten etenemistä. Säännöllinen seuranta kuuluu glaukooman hoitoon olennaisesti.

Glaukoman käypähoitosuosituksen (http://www.kaypahoito.fi) mukaan erittäin hyvään tai hyvään hoidon tasoon kuulu silmänpaineen mittaus kaksi kertaa vuodessa, papilla- ja hermosäiekuvat vuoden (erittäin hyvä hoidon taso) tai kahden vuoden (hyvä hoidon taso) välein sekä näkökentät kerran vuodessa. Glaukoma OCTt (papilloiden ja hermosäikeiden kvantitatiiviset mittaukset) voisi olla hyvä ottaa kerran puolessa vuodessa ensimmäiset kaksi vuotta diagnoosin tekemisen jälkeen, jotta nähdään glaukoman etenemisnopeus. Sen jälkeen voi mahdollisesti riittää kerran vuodessa otettavat OCT-tutkimukset. Tutkimuksia määrättäessä on otettava huomioon potilaan ikä, glaukoman vaikeusaste ja etenemisnopeus sekä mahdolliset muut silmä- ja yleissairaudet sekä riskitekijät.

Glaukooman seurantatutkimukset aina samoilla laitteilla vertailun mahdollistamiseksi

Näkökenttätutkimus, OCT-kuvaukset eli simänpohjan valokerroskuvaukset (kvantitatiiviset näköhermon pään ja hermosäiekerroksen mittaukset) sekä silmänpohja- ja hermosäiekuvaukset muodostavat glaukoomatutkimuskokonaisuuden, jonka tuloksissa tapahtuvien muutosten perusteella seurataan glaukooman etenemistä. Yksinään mikään ko. tutkimuksista ei kerro koko totuutta, vaan lääkäri tutkii yhdensuuntaisien poikkeamien esiintymistä eri menetelmin saaduissa tuloksissa. On olennaisen tärkeää, että tutkimukset suoritetaan vertailtavuuden säilymisen takia samoilla menetelmillä ja samoilla laitteilla aina. Esim. vaikka olisi saman merkkiset näkökenttä laitteet eri paikoissa, luotettavin vertailu saadaan kun tutkimus otetaan aina ihan samalla laitteella.

Silmänpohjasta kuvataan värikuvauksen lisäksi stereopapillakuvat ja hermosäikeet, mikä vaatii laadukasta silmänpohjakameraa. OCT-kuvauksessa olennaista on, että uusintakuvaukset tehdään samalla laitteella ja täsmälleen samasta kohdasta, kuin alkuperäinen kuva, jolloin tutkimukset ovat vertailukelpoisia ja taudin etenemistä voidaan luotettavasti seurata. Moderni Zeissin Cirrus OCT-kuvauslaitte kuvaa ja analysoi monipuolisesti ja laaja-alaisesti näköhermonpäätä ja hermosäiekerrosta. Nykyaikainen OCT-kuvauslaite antaa edeltäjiään (esim. GDx) tarkempaa ja luotettavampaa tietoa silmänpohjasta.

Maksuton arvio

Varaa aika maksuttomaan hoitoarvioon silmäkirurgiaan perehtyneen ammattilaisen vastaanotolle. Mittausten tulosten perusteella saat silmälääkärin arvion leikkauskelpoisuudestasi.

Voit varata ajan myös puhelimitse numerosta (02) 277 5100.

Leikkausmenetelmät

Silmien laserleikkaus on nopea ja turvallinen tapa korjata näköön liittyviä ongelmia. Laserleikkauksella voit päästä kokonaan eroon silmälaseista tai piilolinsseistä, arvion tästä saat leikkaavalta silmäkirurgilta.

Voit myös soittaa ja keskustella sinulle sopivasta hoidosta (02) 277 5100.

Hinnasto

Laadukas hoito maksaa itsensä nopeasti takaisin elämänlaatuna. Hinnastosta löydät laserleikkaus- ja linssileikkaushinnastomme.

Voit myös maksaa joustavasti osissa ja valita itse kuukausierän suuruuden. Saat halutessasi jopa 24 kk maksuaikaa ilman korkoa.